Markus Jääskeläinen

Tapettien kukkivat puutarhat

In Lentokala, Poem, Runo, Runokokoelmat on 04/03/2009 at 1:37 ap

YKSIN

Titanicin hylky vaienneen naurun vatsassa,
kauanko siitä kun unohdit itsesi,
tapettien kukkivat puutarhat
joiden varjossa istut elämäsi,
odotat oikean auringon laskua?
Olet syntynyt syvään veteen,
valo kaukana, saavuttamaton.
Mutta taivaan takana vielä toinen taivas,
yksi ainoa toivo: kivi veteen heitetty
halkaisee tyynen, tumman pinnan.

- Kokoelmasta Lentokala (2008)