Kivellä jolle valo hengittää

Tämä tässä on kirjoitusta jota ajattelen
kun kirjoitus
on loppunut
kävelen kadun poikki
suoraan olohuoneeseen
isä kellahtanut sohvalle
olen unohtanut hänen nimensä
kenen isä
ja äiti
hänestä muistan äänen
lautasten kolinan
takaovesta paistavan nurmikon
sanoitta
katse hukkuu valoon
kaikki totuus
kuin kirjoitus sulaa aurinkoon
tämä maa
josta olen jo poistunut
sisilisko
istun hetken kivellä
jolle valo hengittää

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s