Arkki

Jalat eivät ylety pohjaan,
arkki on irronnut maasta.
Näkyy kelluvia puita,
ihmisen raatoja,
minun sukuani –
naapureita, vihamiehiä.
Vedet ovat irronneet kalliosta,
taivas on auennut.
Sataa neljäkymmentä
yötä, päivää, sitten:
hiljaista, kauan aikaa.

Arkki rysähtää Araratin kiveen.

One thought on “Arkki

  1. Joko sanoin tästä, että olit kirjoittanut tämän niihin aikoihin, kun itsekin luin Arkista , joka juuttui Araratille. Ihan Jees. Muutenkin mukavaa, että edelleen elät ja kirjoitat.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s